Etätyö on yhä yleisempää nykypäivän työelämässä. Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jossa työntekijä tekee työtään muualla kuin työnantajan tiloissa, esimerkiksi kotona, kahvilassa tai matkalla. Etätyötä tekevät usein ajatustyötä tekevät työntekijät, jotka tarvitsevat työhönsä lähinnä tietokoneen ja internet-yhteyden.
Etätyön tekeminen voi tarjota työntekijälle monia etuja, kuten joustavuutta, vapautta ja säästöjä. Etätyön tekeminen voi myös lisätä työn tehokkuutta, laatua ja tyytyväisyyttä. Etätyön tekeminen voi kuitenkin aiheuttaa myös haasteita ja riskejä työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille.
Etätyön terveysvaikutukset
Etätyön tekeminen voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Fyysisen terveyden kannalta etätyön tekeminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:
- Liikkumattomuus: Etätyötä tehdään usein istuen tai paikallaan ollen, mikä voi heikentää lihaskuntoa, aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Liikkumattomuus voi lisätä myös sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja ylipainon riskiä.
- Näyttöpäätetyö: Etätyötä tehdään usein tietokoneella tai muilla näyttölaitteilla, mikä voi rasittaa silmiä, niskaa ja hartioita. Näyttöpäätetyö voi aiheuttaa myös päänsärkyä, silmien kuivumista ja näköhäiriöitä.
- Ergonomia: Etätyötä tehdään usein epäsopivissa tai vaihtelevissa työasennoissa tai -ympäristöissä, mikä voi kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Ergonomia voi vaikuttaa myös työn tehokkuuteen ja turvallisuuteen.
Psyykkisen terveyden kannalta etätyön tekeminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:
- Stressi: Etätyötä tehdään usein tiukkojen aikataulujen, vaativien tavoitteiden, epäselvien odotusten tai monimutkaisten tilanteiden paineessa, mikä voi aiheuttaa stressiä. Stressi voi heikentää keskittymiskykyä, muistia ja oppimista sekä lisätä virheitä ja konflikteja. Stressi voi myös altistaa masennukselle, ahdistukselle ja uupumukselle.
- Työn ja muun elämän yhteensovittaminen: Etät yötä tehdään usein samassa tilassa, jossa asutaan, leikitään tai rentoudutaan, mikä voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa, kun työ vie aikaa ja huomiota perheeltä, ystäviltä ja harrastuksilta. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi vaikuttaa myös työmotivaatioon ja -tyytyväisyyteen.
- Sosiaalinen eristäytyminen: Etätyötä tehdään usein yksin tai virtuaalisesti, mikä voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja tukea. Sosiaalinen eristäytyminen voi heikentää työyhteisön ilmapiiriä, luottamusta ja yhteistyötä. Sosiaalinen eristäyminen voi myös lisätä yksinäisyyden ja syrjäytymisen tunnetta.
Etätyöntekijän työterveyshuolto: Miksi se on tärkeää?
Etätyöntekijän työterveyshuolto tarkoittaa sellaista työterveyshuollon toimintaa, joka on suunnattu erityisesti etätyötä tekeville työntekijöille ja työnantajille. Etätyöntekijän työterveyshuollon tavoitteena on edistää etätyön tekemisen terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta.
Etätyöntekijän työterveyshuolto on tärkeää sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Työntekijän kannalta etätyöntekijän työterveyshuolto voi parantaa työhyvinvointia, työkykyä ja elämänlaatua. Työnantajan kannalta etätyöntekijän työterveyshuolto voi vähentää sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja työkyvyttömyyttä. Etätyöntekijän työterveyshuolto voi myös lisätä työn laatua, innovaatiota ja kilpailukykyä.
Etätyöntekijän työterveyshuolto: Miten sitä voidaan parantaa?
Etätyöntekijän työterveyshuollon parantaminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista sekä työntekijältä että työnantajalta. Etätyöntekijän työterveyshuollon parantamiseksi voidaan tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
- Työtä tulisi suunnitella siten, että se vastaa työntekijän osaamista, kiinnostusta ja tavoitteita. Työtä tulisi myös rytmittää siten, että se mahdollistaa tauot, palautumisen ja vaihtelun. Työtä tulisi lisäksi järjestää siten, että se tukee työn ja muun elämän yhteensovittamista.
- Työympäristö tulisi muokata siten, että se edistää fyysistä ja psyykkistä ergonomiaa. Työympäristö tulisi varustaa siten, että se mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen näyttöpäätetyön. Työympäristö tulisi myös luoda siten, että se tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
- Työkulttuuri tulisi rakentaa siten, että se arvostaa etät yötä ja sen tekijöitä. Työkulttuuri tulisi myös kehittää siten, että se kannustaa oppimiseen, luovuuteen ja innovointiin.