Ajatustyö on yhä yleisempää nykypäivän työelämässä. Ajatustyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jossa työntekijän pääasiallinen tehtävä on tuottaa, käsitellä, välittää tai soveltaa tietoa. Ajatustyötä tekevät esimerkiksi toimittajat, tutkijat, opettajat, konsultit, suunnittelijat ja johtajat.

Ajatustyön tekeminen edellyttää työntekijältä korkeaa osaamista, luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Ajatustyön tekeminen voi olla myös palkitsevaa ja mielekästä, kun työntekijä kokee hallitsevansa työtään ja saavansa siitä arvostusta. Ajatustyön tekeminen voi kuitenkin aiheuttaa myös haasteita ja riskejä työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille.

Ajatustyön terveysvaikutukset

Ajatustyön tekeminen voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Fyysisen terveyden kannalta ajatustyön tekeminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:

• Liikkumattomuus: Ajatustyötä tehdään usein istuen tai paikallaan ollen, mikä voi heikentää lihaskuntoa, aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Liikkumattomuus voi lisätä myös sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja ylipainon riskiä.
• Näyttöpäätetyö: Ajatustyötä tehdään usein tietokoneella tai muilla näyttölaitteilla, mikä voi rasittaa silmiä, niskaa ja hartioita. Näyttöpäätetyö voi aiheuttaa myös päänsärkyä, silmien kuivumista ja näköhäiriöitä.
• Ergonomia: Ajatustyötä tehdään usein epäsopivissa tai vaihtelevissa työasennoissa tai -ympäristöissä, mikä voi kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Ergonomia voi vaikuttaa myös työn tehokkuuteen ja turvallisuuteen.

Psyykkisen terveyden kannalta ajatustyön tekeminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:

• Stressi: Ajatustyötä tehdään usein tiukkojen aikataulujen, vaativien tavoitteiden, epäselvien odotusten tai monimutkaisten tilanteiden paineessa, mikä voi aiheuttaa stressiä. Stressi voi heikentää keskittymiskykyä, muistia ja oppimista sekä lisätä virheitä ja konflikteja. Stressi voi myös altistaa masennukselle, ahdistukselle ja uupumukselle.
• Työn ja muun elämän yhteensovittaminen: Ajatustyötä tehdään usein joustavasti tai etänä, mikä voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa, kun työ vie aikaa ja huomiota perheeltä, ystäviltä ja harrastuksilta. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi vaikuttaa myös työmotivaatioon ja -tyytyväisyyteen.
• Sosiaalinen eristäytyminen: Ajatustyötä tehdään usein yksin tai virtuaalisesti, mikä voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja tukea. Sosiaalinen eristäytyminen voi heikentää työyhteisön ilmapiiriä, luottamusta ja yhteistyötä. Sosiaalinen eristäyminen voi myös lisätä yksinäisyyden ja syrjäytymisen tunnetta.

Ajatustyön työterveyshuolto: Miksi se on tärkeää?

Ajatustyön työterveyshuolto tarkoittaa sellaista työterveyshuollon toimintaa, joka on suunnattu erityisesti ajatustyötä tekeville työntekijöille ja työnantajille. Ajatustyön työterveyshuollon tavoitteena on edistää ajatustyön tekemisen terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta.

Ajatustyön työterveyshuolto on tärkeää sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Työntekijän kannalta ajatustyön työterveyshuolto voi parantaa työhyvinvointia, työkykyä ja elämänlaatua. Työnantajan kannalta ajatustyön työterveyshuolto voi vähentää sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja työkyvyttömyyttä. Ajatustyön työterveyshuolto voi myös lisätä työn laatua, innovaatiota ja kilpailukykyä.

Ajatustyön työterveyshuolto: Miten sitä voidaan parantaa?

Ajatustyön työterveyshuollon parantaminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista sekä työntekijältä että työnantajalta. Ajatustyön työterveyshuollon parantamiseksi voidaan tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

• Työtä tulisi suunnitella siten, että se vastaa työntekijän osaamista, kiinnostusta ja tavoitteita. Työtä tulisi myös rytmittää siten, että se mahdollistaa tauot, palautumisen ja vaihtelun. Työtä tulisi lisäksi järjestää siten, että se tukee työn ja muun elämän yhteensovittamista.
• Työympäristö tulisi muokata siten, että se edistää fyysistä ja psyykkistä ergonomiaa. Työympäristö tulisi varustaa siten, että se mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen näyttöpäätetyön. Työympäristö tulisi myös luoda siten, että se tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
• Työkulttuuri tulisi rakentaa siten, että se arvostaa ajatustyötä ja sen tekijöitä. Työkulttuuri tulisi myös kehittää siten, että se kannustaa oppimiseen, luovuuteen ja innovointiin. Työkulttuuri tulisi lisäksi ylläpitää siten, että se edistää ilmapiiriä, luottamusta ja yhteistyötä.
• Työterveyspalvelut tulisi tarjota siten, että ne ovat helposti saatavilla ja laadukkaita. Työterveyspalvelut tulisi myös räätälöidä siten, että ne vastaavat ajatustyön erityistarpeita.

Jo yli 500 yritystä on valinnut Terpan!